Tilintarkastajamme kävivät hiljattain tekemässä vuositilinpäätökseen liittyen ensimmäisen käyntinsä. Meillä on ollut tapana käydä samalla keskusteluja toiminnan tilasta, tulevaisuudesta ja yhteiskunnasta yleensäkin. Tällä kertaa eksyimme juttelemaan mm. tilaajavastuulaista.
Kaikkihan me olemme kuulleet tuon termin ja ymmärtäneet, että sillä on jotain tekemistä harmaan talouden kitkemisen kanssa. Useimmille meistä on syntynyt vaikutelma, että kyseessä on jotakin rakennusalaa koskevaa.
Tilintarkastajilta kuulin kuitenkin hurjia tarinoita, joissa pääosassa eivät olleetkaan rakentamiseen liittyvät yritykset, vaan ihan muut toimijat. Sain tietää, että tarkastuksia todellakin tehdään ja lain noudattamatta jättämisestä myös määrätään erittäin suuria laiminlyöntimaksuja, tyypillisesti kymmeniä tuhansia euroja.
Kiinnostuin.
Tarkempi tutustuminen osoitti todellakin, että Tilaajavastuulakia kuuluu noudattaa kaikilla aloilla, joissa käytetään alihankintaa tai vuokratyöntekijöitä. Lain tarkoitus on harmaan talouden torjuminen, samalla kun se edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista.
Käytännössä tilaajan on selvitettävä onko yritys täyttänyt tilaajavastuun mukaiset velvoitteensa aina, jos vuokratyöntekijöiden käytön arvioidaan kestävän yli 10 työpäivää tai alihankintasopimuksen arvonlisäveroton arvo ylittää 9.000 euroa.
Järjestelmätoimituksissa ei ole ollenkaan tavatonta, että toimittavia osapuolia on useita, mutta laskutus järjestelmää vastaanottavalle sopimuspuolelle tapahtuu vain yhden toimittajan kautta. Tällöin on toimittajien kesken syntynyt laissa tarkoitettu alihankintasuhde, johon selvitysvelvollisuutta sovelletaan.
Tilaajan selvitysvelvollisuutta laajennettiin 1.9.2015 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta voi lukea koko laajuuden seuraavasti:
”Lain mukaan tilaaja on velvollinen selvittämään, onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin. Samoin tulee mm. selvittää, onko yritys maksanut verot, ottanut eläkevakuutukset sekä minkälaista työehtosopimusta työhön sovelletaan tai mitkä ovat keskeiset työehdot. Myös työterveyshuollon järjestäminen on selvitettävä. Tiedot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä.” Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut
Laki antaa toki muutamia poikkeuksiakin tästä selvitysvelvollisuudesta. Mikäli voidaan ”perustellusti” luottaa sopimuspuolen täyttäneen velvollisuutensa, ei selvitystä tarvita. Tällaiseksi luotettavaksi sopimuspuoleksi katsotaan yleisesti valtio, kunnat, seurakunnat sekä näiden liikelaitokset ja omistusyhtiöt. Lisäksi julkiset osakeyhtiöt kuuluvat hieman yllättäen listalle luotettavaksi katsottavista sopimuspuolista.
Saman luottamuksen voidaan katsoa toteutuneen, jos sopimuspuolen toimintaa tai sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena.
Syyskuun alusta alkaen on laiminlyöntimaksukäytäntöä yhdenmukaistettu. Samalla laiminlyöntimaksua korotettiin 2.000-20.000 euroon ja korotettu laiminlyöntimaksu voi jatkossa olla jopa 65.000 euroa. Maksujen kova taso ja selvitysvelvollisuudesta vapauttavien poikkeusten varsin epämääräinen muotoilu tarkoittaa käytännössä sitä, että selvitys on syytä tehdä lähes kaikista alihankintasopimuksista. Julkinen valvonta on siis tehokkaasti ulkoistettu kaikille yrityksille.
Onneksi apujakin löytyy. Esimerkkinä vaikkapa Tilaajavastuu.fi, johon liittyneistä yhtiöistä selvityksen saa sillä kuuluisalla napin painalluksella. Me liityimme jo. Kannattaa varmistaa, että asiat ovat kunnossa teillä ja teidän alihankkijoilla.
Blogiterveisin, Markus
Aiheesta lisää: Tilaajavastuu.fi, Tilaajavastuulaki
Kirjoittaja: Markus Backlund
EmCen toimitusjohtaja. Tullut EmCeen 2006 elokuussa. Innostuu hyvin hoidetuista hommista. Pitää hyvästä ruuasta ja nauttii uusien ravintolakokemuksien keruusta. Kohtuullinen jälkiruokien valmistaja. Kiinnostunut esteratsastuksesta ja hevosista ja toimii niiden parissa useissa rooleissa. Haluaisi osata golfia edes vähän.